Syysexcursio olikin pitkästä aikaa kaksipäiväinen. Matka alkoi Oltabussin kyyditsemänä lokakuun 5. päivä, jolloin suuntasimme ensiksi Vääksyyn Jeld-Wen Oy:n ovitehtaalle, jossa meitä oli vastassa Rauli Erola. Yritysesittelyiden jälkeen kiersimme tehtaalla ja söimme Jeld-Wenin piikkiin lounaan Tallukassa, johon vanhemmat tieteen harjoittajat olivat jo aiemmin iskeneet silmänsä. Kiitokseksi isännöinnistä annoimme Raulille lahjaksi tyylikkäät Puumekanistikerhon pitkät kalsarit.
Vääksystä otimme suunnan kohti Ristiinaa, jossa UPM oli sulkenut Pelloksen vaneritehtaansa ajatellen meidän turvallisuuttamme. Tehdastyöntekijöiden ollessa lakossa toimihenkilöille tarjoutuikin oiva tilaisuus isännöidä iltaamme ja siinä Mika Kekki, Jani Räisänen ja Juha Antmanloistavasti onnistuivatkin. Aluksi kuulimme yritysinfot, joiden päätteeksi saimme kukin tyylikkäät UPM Pellos -lippalakit sekä pienet taskupullolliset lähdevettä. Lippalakit päässä kiersimme valtavan tehdasalueen sekä kakkostehtaan lävitse. Hieman hiljaistahan siellä oli, mutta kerrankin kuulimme mitä laitteista kerrottiin. Tehdaskierroksen jälkeen suuntasimme illanviettoon Heimariin, jossa saunan jälkeen pääsimme pitämään mahtavat sitsit! UPM:n illanvieton jälkeen jatkoimme omaa illanviettoamme Löydyn kartanossa, jossa kitarat loivat tunnelmaa takkatulen äärellä.
Excupäivä 2 alkoi myöhäisellä herätyksellä, sillä ensimmäinen kohde oli sovittu onneksi vasta puolille päivin. Matkalla Ristiinasta Mikkeliin (22km) Stellacin vieraaksi pysähdyimme pakottavista tarpeista ABC:lle pitämään puolen tunnin tauon. Stellacilla Ismo Lindénin estyessä meitä isännöi Hannu Kaijomaa. Yritys oli juuri muuttanut uusiin tiloihin, joten laboratorio oli vielä hieman keskeneräinen. Kiitokseksi limppareista annoimme Hannulle kerhon kalsarit.
Mikkelistä suuntasimme kohti Nastolaa, jossa kohteena oli Raute Oyj. Matka osoittautui kuitenkin yllättävän pitkäksi, sillä Ollin uskollisesta teiden ratsusta meinasi irrota oikean puolen takarengas. Onneksi takana ajanut ammattikuljettaja kuitenkin tajusi tilanteen ja soitti Ollille, joka sai kuin saikin bussin pysäytettyä juurin ennen renkaan irtoamista. Turhaan ei Ollia ole pidetty kerhon luottokuljettajana, sillä hän sai meille järjestettyä välittömästi uuden kuljetuksen ja matka jatkuikin jo tunnin päästä ja Rauteellekkin ehdimme vielä mukavasti.
Rauteella meitä oli vastassa Kimmo Ahonen, joka oli laittanut ruoat valmiiksi ja saunan tulille. Tapahtumien täyteinen syysexcrusiomme päättyikin siten leppoisiin tunnelmiin antaessamme Kimmolle kerhon kalsarit lämmikkeeksi Venäjän kauppamatkoilleen, jottei pieni mies paleltuisi. Näin ollen vuoden 2010 excursiot saivat arvoisensa päätöksen ja tästä on tulevan excursiomestarin hyvä jatkaa perinteikästä toimintaa.
Excumestari kiittää kaikkia mukanaolleita sekä erityisesti mahtavia excukohteita!
-XQHeikki